Sovitin vuosia vanhoja lasketteluvaatteita, joita en viitsisi uusia harvojen käyttökertojen takia. Ne menivät imussa. Peilaillessa muistutin Fakta homman Hansua, paitsi 15 kiloa turvonneena. Ei ollut nätti näky.
Se riitti niskaotteeksi ja päätin vetäistä kahden viikon alkustartin.
Eka päivä meni mallikkaasti. En koskenut herkkuihin, söin salaattia ja liikuinkin.
Tokan päivän iltana huomasin miehen tuoneen kaupasta -Lontoonrae-suklaata!?! EIH
Suklaa poltteli mielessä niin kauan, että repesin. Päätin maistaa vain pari palaa .. ja palautin levyn vain muutaman palan sisältävänä hetken kuluttua.

Kävin minä juoksemassa, mutta se on niin rankkaa rattaiden kanssa, että on lopen uupunut jo vartissa. Hävettää oikein päivänvalossa puuskuttaa menemään koiranulkoiluttajien keskellä. Persus laskeutuu pienellä viiveellä juoksuaskeleen jäljessä. Oon niin pirun löysä.

Puntarillakin kävin. Kotipuntari on tosi raaka tapaus. Tänään se näytti ekalla hypyllä painoa tulleen lisää 4,7 kiloa! Punnasin 10 kertaa peräkanaa, joista viimeiset kolme kertaa puntari arpoi tulokseksi uskottavamman. Välillä ruudulla käväisi mukavan pieniä tuloksiakin. Ehkäpä puntari haluaa antaa toivoa.