Mitä teen, kun jokin oikein ilahduttaa tai vituttaa? Ryntään sinne herkkukaapille tietenkin. Siinä vaiheessa ei järkipuhe auta, jalat vievät jo ja käsi repii karkeista käärepapereita hirveällä vimmalla.
Ai, miksi niitä karkkeja on kaapissa? No, ne on ostettu joululahjoiksi, kun halvalla on tarjouksesta saatu. Ei auta vaikka olisi kuinka nätisti kääräissyt ne lahjapapereihin. Kun himo iskee, sakset soivat!

Onneksi mulla ei ole tupakka- tai alkoholiriippuvuutta. Olisin todella kehno vierottuja. Tosin sokerista on vaikeampi vierottua kuin em. paheista, väitän minä. Sokeria tulee syötyä pieniä määriä jossain ruuissa jatkuvasti eikä totaalivierottujaksi pysty alkamaan päättämällä. No, olishan karppaus vaihtoehtona, mutta se on niin vaikeasti toteutettava, etten siihen ala. Eikä se viikon hirveä päänsärky, joka sokerivierotuksesta tulee, oikein nappaa.

Onko sokeriholisteille oma AA-kerhonsa? Joku nettiklubikin kävisi.